Ote historiikkitekstistä
Naisyhdistykset alkoivat aktiivisesti hankkia jäsenilleen koulutusta. Aluksi 1970-luvulla tilattiin Reserviupseeriliitolta naisille omia johtamistaidon ja turvallisuuspolitiikan kursseja. Reserviupseerien naisten piirit keskuudessaan tai läheisten piirin kanssa yhteistyössä järjestivät kursseja, joiden aihealueina olivat muun muassa muonitus, ensiaputaidot ja järjestötyö. Myös väestönsuojeluun liittyvät kurssit olivat alusta alkaen suosittuja.
-Väestönsuojelu on yhteinen perusvelvollisuus kaikissa vaaratilanteissa rauhan ja kriisin aikana, todettiin Suur-Savon reserviupseeripiirin naistoimikunnan kokouksessa keväällä 1974.
Omien kurssien lisäksi naisia kehotettiin hakeutumaan reserviupseereille tarkoitetuille peruskursseille, jatkokursseille ja turvallisuuspoliittisille eli turpo- kursseille.
Mikkelin res.upseerinaiset osallistuivat kursseille aktiivisesti.
Vuonna 1980 Mikkelin reserviupseerinaisten yhdistys organisoi XXV valtakunnalliset neuvottelupäivät. Päiville osallistui yli 500 naista ympäri Suomea. Puheenjohtaja Leena Pohjolan johtamassa paneelikeskustelussa aktivoitiin naistia maanpuolustukselliseen toimintaan.
Kriisin käsitettä laajennettiin 1980-luvulla muihinkin poikkeuksellisiin tapahtumiin kuin sotaan. Väestösuojelu laajeni käsittämään sekä kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ympäristössä tapahtuvat onnettomuudet. Näitä saattavat olla tuli- ja metsäpalot, tulvat, räjähdykset, myrkytykset ja muut vastaavat äkilliset onnettomuudet. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli osoitus siitä, kuinka haavoittuvassa paikassa monien vaarojen suhteen maamme sijaitsee.
Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä Mikkelin reserviupseerit ja reservialiupseerien naiset piireineen organisoivat useita tilaisuuksia, joiden aiheena oli nainen ja kriisivalmiudet. Tasa-arvon hengessä naiset vaativat itselleen kriisitietoutta, mahdollisuuksia kouluttautua poikkeusajan tehtäviin ja jopa mahdollisuutta sotilasuralle.
-Naisten tietämys turvallisuuspolitiikasta ja kriisiajan toimenpiteistä ei ole keskimääräisesti ottaen kovinkaan häävi. Koulutusta ja sen tuomaa tietoa kaivataan, totesi Suur-Savon reserviupseerien naisten puheenjohtaja Raili Häkkinen itsenäisyyden juhlavuonna 1987.
Kun reserviupseerien naisten yhdistykset ja piirit rekisteröityivät kahdeksankymmentäluvun lopulla liitoksi, saatiin luotua valtakunnallinen vaikuttajataho edistämään naisten vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja ja myöskin edistämään ajatusta naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta.
|
Pääsivu